Lausunto uudesta tukijärjestelmästä

Lausunto: TEM/1993/00.04.01/2015 ja HARE TEM065.00/2015

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen lausunto - tiivistelmä

Viite: TEM Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti ja lausuntopyyntö: linkki ja linkki.

Suositukset

• Ei toisteta vuonna 2009 - 2011 tehtyjä virheitä tukijärjestelmässä.
• Analysoidaan edellisen tukijärjestelmän lupausten toteutuminen
• Suomen tuulivoima-ala on kilpailukyvytön Ruotsiin nähden (TVKY: Suomen tuulivoima-ala on kilpailukyvytön)
• Uusiutuvan energian tukijärjestelmissä on syytä ottaa aikalisä (EK: Aikalisä).
• Monet muut maat ovat luopumassa tukijärjestelmistä ja nyt ei kannata kiirehtiä.
• Tuulivoimatekniikka kehittyy kovaa vauhtia
• Energiajärjestelmän tukemisessa tavoitteena tulisi olla hiilidioksidipäästöjen laskeminen kustannustehokkaimmalla tavalla kapasiteetti kovilla pakkasilla huomioiden.
• Syöttötariffin kaltaisia kiinteitä järjestelmiä ei tule luoda. Niissä järjestelmissä riski jää veronmaksajille ja helppojen voittojen kerääminen ylikuumentaa alan uudestaan.
• Sääherkkien muotojen tuottamaa sähköä tulisi kohdella vähempiarvoisena kuin varmasti tuotantoon pystyviä muotoja.

Taustatiedot

• Vuonna 2015 syöttötariffilla tuetut tuulisähköt maksoivat veronmaksajille 143 miljoonaa euroa ja vastasivat 0,5% kokonaisenergiatarpeesta (TVKY: Vuoden 2015 tuulivoimasähkön tuet).
• Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kustannusarvio oli 1,27 miljardia vuonna 2011 mutta se on paisunut yli kolmen miljardin vuonna 2016 (TVKY: Nauttiiko syöttötariffi omaisuuden suojaa)
• Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste on vain noin 20% (TVKY: Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste 20 prosenttia)
• Kovilla pakkasilla tammikuussa 2016 tuulivoima tuotti Suomessa heikosti sähköä (TVKY: Tuuliwatin minituotanto, TVKY: Tuulivoima petti pohjoismaat)
• Sähkösijoittajien mukaan sähkön hinta pohjoismaissa pysyy matalalla tasolla ainakin seuraavat 10 vuotta (TVKY: Sähkön hintaennusteet).
• Suomi on saavuttanut 2020 tavoitteet kuusi vuotta etuajassa (TVKY: Suomi saavutti 2020 tavoitteet etuajassa). Suomeen on rakenteilla kaksi uutta suurta ydinvoimalaa, joiden yhteenlaskettu vuosituotanto vastaa lähes koko Tanskan vuosittaista sähköntuotantoa. 
• Vuonna 2009 annettuja myyntilupauksia työllisyydestä lunastettu. Verrattaessa vuonna 2009 esitettyjä argumentteja tuulivoiman vientimahdollisuuksista 2014 toteumaan voidaan todeta, että olemme suurista tuista huolimatta hävinneet maailmanmarkkinaosuudesta puolet.
• Nykyisen syöttötariffin tuulivoiman lisäksi uuteen tuulivoimakapasiteettiin tulee suhtautua kriittisesti. Aalto-yliopiston tutkimuksen Suomen sähköjärjestelmään mahtuu noin 4000 MW tuulivoimaa kun Olkiluoto 3 valmistuu (Aalto-yliopisto 2015). Lisäksi on valmistumassa Fennovoiman ydinvoimala.

Lausunnon taustatiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi. Työryhmän tehtävänä oli harkita, täyttääkö investointitukeen, tuotantotukeen vai vihreisiin sertifikaatteihin perustuva malli parhaiten uudelle tukijärjestelmälle asetetut tavoitteet. Työryhmän tehtävänä oli myös harkita kilpailuttamista osana uutta tukijärjestelmää. Työryhmän tulee laati ehdotuksen ottaen huomioon uudelle tukijärjestelmälle asetettava tavoitteet:

• Lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian osuutta teollisen mitta-kaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä sähkön erillistuotannossa kestävästi, teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaammin, ottaen huomioon myös omavaraisuutta koskeva tavoite;
• Varmistaa edellytykset uusien teknologiaratkaisujen kehittämiseen, samoin uusiutuvan energian hankkeiden pitkäjänteiseen kehittämiseen; sekä
• Selkeys, johdonmukaisuus sekä myönnettävien tukien tehokas hallinnointi ja valvonta.

Taustana myös komission asetus (EU) N:o 651/2014 (ns. ryhmäpoikkeusasetus) sekä komission tiedonantoon, joka koskee suuntaviivoja valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 (2014/C 200/01).

Edellisen syöttötariffin perusteluita ja toteuma
Tuulivoiman edellistä tukijärjestelmää perusteltiin sillä, että tukemalla tuotantotuella kotimarkkinaa, voidaan saada suurempi osuus maailmanmarkkinasta (Teknologiateollisuus, Tuulivoiman tiekartta 2009, (Linkki PDF)).

Valitettavasti verrattaessa vuoden 2009 ennustetta (Kuva 1) toteumaan (Kuva 2, Kuva 3) on lopputulos heikko. Suurista tuulivoimatuista huolimatta olemme hävinneet markkinaosuudestamme puolet.

Kuva 1: Ennuste Suomen tuulivoimaviennistä 2009 (Linkki PDF)

Kuva 2: Toteuma Suomen tuulivoimaviennin

kehityksestä 2014 saakka (Linkki PDF)

Kuva 3: Toteuma Suomen tuulivoimaviennin

kehityksestä 2014 saakka (Linkki PDF)

Sähkön hinta
Sähkömarkkinoiden ammattilaisten mukaan sähkön hinta tulee olemaan pohjoismaissa hyvin matala ainakin seuraavat 10 vuotta (TVKY: Sähkön hintaennusteet). Vuonna 2009 syöttötariffia laadittaessa sähkön hinta arvioitiin väärin ja samaa virhettä ei kannata nyt toistaa. Ei ole näköpiirissä, että sähkön hinta olisi nousussa.

Viitteet

1. Teknologiateollisuus: Tuulivoiman tiekartta 2009 (Linkki PDF)
2. Teknologiateollisuus: Tuulivoiman tiekartta 2014 (Linkki PDF)
3. Aalto-yliopisto 2015: Zakeri, Behnam, Sanna Syri, and Samuli Rinne. "Higher renewable energy integration into the existing energy system of Finland–Is there any maximum limit?." Energy (2015) (Linkki)
4. Aalto-yliopisto 2015: Zakeri, Behnam, Samuli Rinne, and Sanna Syri. "Wind Integration into Energy Systems with a High Share of Nuclear Power—What Are the Compromises?." Energies 8.4 (2015): 2493-2527. (Linkki)
5. TVKY: Sähkön hintaennusteet (Linkki: HTML)
6. TVKY: Vuoden 2015 tuulisähkön tuet (Linkki: HTML)
7. TVKY: Nauttiiko syöttötariffi omaisuuden suojaa (Linkki: HTML)
8. TVKY: Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste 20 prosenttia (Linkki: HTML)
9. SEM: Lausunto (Linkki: HTML)