maanantai 22. toukokuuta 2017

Tyhmä Suomi maksaa tuplatukea tuulivoimalle

Suomessa tänä vuonna valmistuvien tuulivoimaloiden tuottama sähkö maksaa 83,5 €/MWh. Espanjassa tuulisähkö maksaa nyt 43 €/MWh eli Suomessa tuulisähkön tuki on tuplahintainen (Linkki).

Se on vaan tyhmää maksaa liikaa

Merituulivoimahankkeen surkuhupaisa kotimaisuusaste

Maatuulivoimahankkeissa kotimaisuusaste on 20-25% (TVKY). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitetusta miljoonasta vain 0,2 miljoonaa jää Suomeen.

https://www.epressi.com/media/userfiles/85609/1495109154/vole_au_vent_jan_de_nul.jpg

Porin Tahkoluotoon on valmisteilla uusi merituulivoima-alue (ePressi). Hankkeessa on belgialainen projektinjohto, saksalaiset turbiinit ja kaapelit tekee Milanon pörssissä noteerattu Prysmian Group.

Merituulivoimahankkeen kotimaisuusaste taitaa jäädä historiallisen heikoksi.

Merikotkan lento päättyi Meri-Lapissa

Kaksi vuotta sitten Meri-Lapissa iloittiin alueen ensimmäisestä merikotkan poikasesta sataan vuonteen (Yleisradio). Tuuliwatti Oy:n tuulivoimala tappoi merikotkan


Tuulivoimayhtiöiden palkkaamat konsultit eivät omissa selvityksissään löydä kuolleita lintuja tuulivoimaloiden lähistöltä (TVKY).

lauantai 13. toukokuuta 2017

Tuulivoima jätti äidit kylmäksi

Onneksi äitienpäivän valmistelut eivät ole tuulivoimasta kiinni! Nyt äitienpäivän valmistelujen ollessa käynnissä, tuulivoima tuottaa reilut 3% omasta maksimistaan.

Onneksi sähköverkon muut tuottajat saavat luotettavaa sähköä kuluttajalle - tuulivoima olisi jättänyt äidit tänä vuonna kylmäksi



keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Loppuuko lepakoiden verilöyly Ruotsissa?

Ruotsissa on julkaistu karmea tulos tuulivoimaloiden aiheuttamasta lepakoiden verilöylystä (Bloomberg, Naturvårdsverket). Tuulivoimalat tappavat vuosittain Ruotsissa kymmeniä tuhansia lepakoita. Keskimäärin yksi turbiini tappaa vuosittain 10 - 15 lepakkoa. Ruotsissa on yhteensä noin 3300 tuulivoimalaa (Vindstat).

Yksi monista tavoista joilla tuulivoimala tappaa lepakon on barotrauma. Ruotsissa keskustellaan nyt siitä tuleeko tuulivoimalat pysäyttää kesäöinä lepakkojen suojelemiseksi.


Baerwald, Erin F., et al. "Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines." Current biology 18.16 (2008): R695-R696.

Merituulivoima-alue kattaa Ylöjärven ihmisten energiatarpeen

Hollannissa on rakennettu 150 tuulivoimalan merituulivoima-alue (Tekniikka ja talous). Totuttuun tapaan Hollannin jutussa liioitellaan tuulivoimala-alueen tuottaman energian määrää noin kertoimella 50 yläkanttiin väittämällä, että tuulivoima-alue "täyttää 1,5 miljoonan ihmisen energiatarpeen."

Suomessa energiakulutus on noin 370 TWh vuodessa eli energiatarpeemme on noin 67 000 kWh ihmistä kohden vuodessa (Laskutoimitus). Vastaava tuulivoima-alue kattaisi noin 0,032 miljoonan ihmisen energiatarpeen (Laskutoimitus). Lehdistölle tiedot antaneille lobbareille on siis sattunut tekstissä virhe kertoimella 50.

Rehellisesti voisi sanoa, että Suomessa tällainen voimala-alue täyttäisi 0,5% Suomen energiatarpeesta. Väkiluvussa tämä vastaisi Ylöjärven asukkaiden energiatarvetta.

Jos haluttaisiin kattaa Helsingin ihmisten energiantarve, tarvittaisiin noin kaksikymmentä (20) vastaavaa tuulivoimala-aluetta (Laskutoimitus).

Hyvänä puolena lehtijutussa mainitaan, että voimala-alue on rakennettu 85 000 metrin eli 85 kilometrin päähän rannikosta (Tekniikka ja talous). Suomessa merituulivoimaa rakennetaan alle 850 metrin päähän rannikosta.


Hankkeen hinnaksi mainitaan lehtijutussa 2,8 miljardia euroa eli huimat 4,7 miljoonaa euroa jokaista megawattia kohden. Hankkeen hinta vaikuttaa yli kolminkertaiselta vastaavaan maatuulivoimahankkeeseen verrattuna. On luonnollista, että syntyy motivaatio liioitella energiantuottoa näin huonossa sijoituksessa.

Toisaalta ehkä Hollannissa ollaan valmiita maksamaan hyvä hinta siitä, että maisema säilyy ja voimalat sijoitetaan tarpeeksi kauaksi asutuksesta ja rannikosta.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Tuulivoimarakentaminen romahti Puolassa

Tuulivoimarakentaminen romahti viime vuonna Puolassa peräti 46%! Vuonna 2015 Puolassa rakennettiin 1266 MW tuulivoimaa mutta 2016 enää 682 MW (GWEC, EWEA).


lauantai 6. toukokuuta 2017

Maailman tuulivelka räjähti käsiin

Tuulivoimateollisuudelle globaalisti luvattujen tukien määrä on räjähtänyt käsiin. Vuoteen 2015 mennessä tukisitoumusten yhteenlaskettu määrä eli tuulivelka on noussut noin 500 miljardiin euroon (BP). Muutos on tapahtunut noin kymmenessä vuodessa eli joka vuosi on otettu 50 miljardia lisää tuulivelkaa.

Data (BP), oletuksena 50 €/MWh tuki joka kestää 12 vuotta

Tuulivoimaturbiinivalmistajien ja samalla koko tuulivoima-alan ongelma on se, että he ovat jo saaneet oman osuutensa luvatuista 500 miljardin tuista, vaikka valtiot ovat vasta makseneet tuulivelasta pienen osan.

Koko tuulivoima-alan tuleva liiketoiminta riippuu siitä kuinka paljon lisää tukia luvataan. Jotta ala pysyisi nykyisellä tasolla, pitäisi tukia luvata noin 50 miljardia joka vuosi lisää.

Sähköntuotannon kannalta ongelma on se, että tuulivoimalat alkavat vanhentua ja tukijakson päätyttyä vanhat voimalat saattavat päätyä kilpailukyvyttöminä purkuun. Sähköntuotanto siis laskee mikäli uutta tuulivelkaa ei oteta jatkuvasti. Uuden tuulivelan määrä näkyy maittain uuden kapasiteetin rakentamisessa (GWEC).

Tanskan tuulisähkö romahti 10 prosenttia vuonna 2016

Tanskan tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi 10% viime vuonna (Tanskan tuulivoimarekisteri). Vuonna 2016 Tanskassa oli yhteensä 6118 tuulivoimalaa, jotka tuottivat 12,8 TWh sähköä.

Tanskan tuulivoimaloiden tuotanto vastaa vain yhden uuden ydinreaktorin sähköntuotantoa.

Ruotsin tuulivoimarakentaminen romahti

Kuten aiemmin ennakoimme (TVKY) on Ruotsin tuulivoimarakentaminen on romahtanut (Svensk Vindenergi, VindkraftstatistikAktuell Hållbarhet). Uusia turbiiineita tilattiin 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vain kaksi kappaletta ja se on heikoin suoritus vuosikymmeniin. Ennusteen mukaan 2017 toisella vuosineljänneksellä ei valmistu yhtään uutta tuulivoimakapasiteettia Ruotsiin.



Aiempia kirjoituksia Ruotsin tilanteesta (TVKY), (TVKY), (TVKY), (TVKY), (TVKY).

perjantai 5. toukokuuta 2017

Virkamiesraportti lyttää tuulivoimatuen

Tänään julkaistiin raportti tehottomista yritystuista joiden kruunaamaton kuningas on tuulivoiman syöttötariffina tunnettu yritystuki (Valtioneuvosto). Raportin keskeinen päätulos on, että yritystukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä yritystukia ovat tuet, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä.


Tuulivoiman yritystuki saa raportissa raippaa monella tavalla. Tuulivoimatuki edistää lyhyen tähtäimen tuottavuutta aiheuttaen hetkellisen piikin investoinneissa. Valitettavasti tämäkin rahat valuvat pääosin ulkomaille ja kotimaisuusaste on vähäinen (TVKY, TVKY).

Otteita raportista:
  • "VATT:n tutkijoiden arvion mukaan tuulivoimatuotannon tuki on ollut kallis tukimuoto. Vuonna 2015 tuki oli noin 73 euroa tuulivoimalla tuotettua megawattituntia kohden. 2016 lähtien tuki voi olla enimmillään 53,5 €/MWh"
  • "Tuki saattaa jossain määrin heikentää EU:n päästökaupan ohjausvaikutusta"
  • "Syöttötariffi on ollut suhteellisen kallis tapa vähentää päästöjä niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. (Ollikka, 2013: Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen. KAK, 3/2013)."
  • "Tuki ei edistä yritysten uudistumista. Se kohdistuu vain tietyille toimialoille, joilla se parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä, mutta ei lisäarvoon perustuvaa kilpailukykyä. "


Raportin mukaan uusiutuvan energia tuet nousevat yli 300 miljoonaan euroon lähivuosina. Ajatuspaja Liberan mukaan kyseessä on skandaali (Libera).

torstai 4. toukokuuta 2017

Uusi tutkimus suomalaisesta korruptiosta

Vaasan yliopisto on julkaissut tuoreen tutkimuksen suomalaisesta korruptiosta (Vaasan Yliopisto, TutkimusraporttiYleisradio). Tutkijat pyysivät (TVKY) kertomuksia korruptiosta ja saivat niitä 521 kappaletta. Tutkimusraportin mukaan tuulivoima-ala on pahasti korruptoitunut Suomessa (Tutkimusraportti). Mitä on tutkijoiden mukaan korruptio Suomessa.
  • "Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia ja puutteita kilpailutuksessa, Ari Salminen luettelee." (Yleisradio)
  • "Eturistiriitoja, esteellisyyttä, ulospelaamista, kartelleja, suosikkijärjestelmiä." (Yleisradio)


Tuulivoimaan liittyvä lahjonta ja korruptio on laajasti dokumentoitua. Kyse ei aina ole laittomasta toiminnasta vaan toisinaan ainoastaan hyvää hallintotapaa rikkovasta epäeettisestä toiminnasta.
  • Yleisradio MOT 13.2.2017: Tuulivoimahankkeiden lahjonta ja korruptio (Yleisradio)
  • Vaasan yliopiston tutkimus: Piilokorruptio Suomessa - Mitä kansalaiset kertovat (Tutkimusraportti)
  • TVKY: Tuulivoimahankkeiden epäselvyydet (TVKY)
  • Wind Watch Finland (WindWatch)

Uutispaketti tuulivoimasta

Tarvitsetko ajankohtaista ja tuoretta uutispakettia tuulivoimaan liittyen? Voit vapaasti käyttää Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen laatimaa kalvosarjaa (Linkki kalvosarjaan)

Mukana tuoretta tietoa tuulivoiman tilanteesta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin

Tuulivoimalan räjäytysvideo ja ympäristömyrkyt Suomessa

Hallitsematon tulipalo tuhosi tuulivoimalan Suomessa vuodenvaihteessa (TVKY). Tuulivoimalan räjäytysvideolta (Santavuori) käy ilmi millaista tuhoa tuulivoimalan purkaminen ympäristöön aiheuttaa.
Tuulivoimala sisältää paljon öljyjä sekä harvinaisia maametalleja joiden louhinnassa syntyy radioaktiivista jätettä (TVKY). Suomessa sattunut tuulivoiman hallitsematon tulipalo ja räjäytys osoittaa miten sotku leviää ympäristöön onnettomuustilanteissa ja purkamisen yhteydessä.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Saksan uusi kaasuputki suurempi kuin EU tuulivoima yhteensä

Venäjältä Saksaan ollaan rakentamassa uutta Nord stream 2 kaasuputkea. Uuden kaasuputken kapasiteetti on 550 TWh energiaa vuodessa (Wikipedia). Vertailuna kaikki EU-alueen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2015 noin 315 TWh energiaa (EWEA).

Nord stream (kuva)
(EWEA)

Venäjältä Saksaan kulkee jo nyt 550 TWh kaasuputki ja uusi putki kasvattaa kapasiteetin 1100 TWh vuositasolle (Wikipedia). Näiden kaasuputkien kapasiteetti on siis yli kolminkertainen verrattuna EU:n yhteenlaskettujen kymmenien tuhansien tuulivoimaloiden vuosituotantoon nähden.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Tuulivoimainvestoinnit mätänevät käsiin

Tuulivoimatekniikka kehittyy nopeasti ja muutaman vuoden kuluttua nyt tehdyt investoinnit ovat mädäntymässä käsiin kilpailukyvyttöminä. Suomen kannattaa odottaa muutama vuosi tekniikan kehittymistä. Ei kannata tukea tekniikkaa, jonka parasta ennen päivämäärä menee umpeen nopeasti.

Tuulivoimaan investoivien kannalta tekniikan kehitys on ongelma. Vuonna 2009 tuulivoiman yritystuki lasketiin sen perusteella (TEM, TEM), että tuulivoimala tuottaa 2400 tuntia vuodessa sähköä. Nyt Tuuliwatti puhuu jo 4000 tunnin vuosituotannosta (Kauppalehti) ja Suomen markkinoiden suurin turbiinitoimittaja lupailee yhä korkeampia vuosituotantoja (Windpowermontly). Voi sanoa, että tuulivoimaloiden vuosituotanto on kohta tuplautunut siitä mitä se oli,
 kun yritystuet päätettiin.

On sanomattakin selvää, että jos uusi voimala tuottaa kaksi kertaa vanhaa enemmän sähköä, se tekee vanhat voimalat kilpailukyvyttömiksi. Tämä johtaa siihen, että tukijakson päättyessä vanha voimala on markkinoilla täysin kilpailukyvytön. On hyvä kysymys kannattaako tuulivoimaloita edes ylläpitää.

Sama ongelma näkyy nyt Ruotsissa (TVKY) kun vanhat tuulivoimalat ovat suurissa ongelmissa. Uudet tuulivoimalat tekevät vanhoista kannattamattomia. Sama kohtalo iskee Saksaan sitä mukaa kuin vanhat tuet siellä päättyvät.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kannanotto Suomen hallitukselle

Tuulivoima-kansalaisyhdistys Ry on jättänyt kannanoton Suomen hallitukselle tuulivoiman tukijärjestelmiin liittyen. Lue kannanotto täältä.

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mielestä uuden yritystuen osoittaminen tuulisähkön tuotantoon ei ole millään syyllä perusteltavissa. Kyseiset valtion varat voitaisiin käyttää moniin paljon tarkoituksenmukaisempiin ja huomattavasti paremmin työllisyyttä edistäviin kohteisiin.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tuulilobbarien ahneudella ei ole rajaa

Samaan aikaan kun lapsilta, vanhuksilta ja koulutuksesta leikataan kipeästi, ei tuulivoimalobbareiden ahneudella ole mitään rajaa. Tuulivoimalobbarit ehdottavat Suomen veronmaksajien kustantavan tuulivoimakapasiteetin nostamista 750% (Talouselämä). Samalla moninkertaistuisivat tuet joiden on nyt arvioitu maksavan yli kolme miljardia (Talouselämä). 


Ehdotettu tuulivoimakapasiteetin lisäys saattaisi maksaa veronmaksajille 15 miljardia euroa (Laskutoimitus) kun käyttää samojen lobbarien omia lukuja. Juoksevana vuotuisena yritystukena tämä tarkoittaisi jopa 1,3 miljardia euroa (Laskutoimitus). Nämä miljardit tulisivat vielä jo myönnettyjen aiempien miljardien päälle (TVKY).

Tuulivoiman yritystukien edunsaajina ovat suuryritykset (TVKY) ja tuet menevät ulkomaille (TVKY). Saksassa ei uusille merituulivoimaloille tarvitse maksaa tukea (TVKY).

Tihkuneiden tietojen mukaan Suomen hallitus on heltymässä antamaan tuulivoimayhtiöille uutta yritystukipakettia, jonka kustannus saattaa nousta 840 miljoonaan euroon (TVKY). Tätä uutta tuulivoiman syöttötariffia kutsutaan harhaanjohtavasti "teknologianeutraaliksi" ja "kilpailutetuksi."

torstai 20. huhtikuuta 2017

Tuulivoimatuet ulkomaille heti ja jatkossa

Meiltä on kysytty valuuko suomalaisten veronmaksajien pussista otettava tuulivoiman yritystuki ulkomaille.
Vastaus on:
  • Heti: tuulivoimatuki on jo mennyt ulkomaille miljardien kertarysäyksenä samaan aikaan kun turbiinit on tilattu. Olemme nyt veronmaksajina velkaa nämä rahat korkojen kera. Rahojen vastaanottajina ulkomailla olivat esimerkiksi Vestas, Nordex ja Siemens nimiset ulkomaiset yritykset (TVKY). Tuulivoimaturbiinit on ostettu velaksi ja kustannukset veronmaksajille tulevat jatkossa.
  • Jatkossa: vuoteen 2030 asti ulottuva veronmaksajien kukkarosta otettava vuosittainen 200 - 300 miljoonan euron tuulivoiman yritystuki valuu monessa tapauksessa ulkomaisille pankkitileille (TVKY). Ylisuuri tuulivoiman yritystuki lihottaa pääomasijoittajien voittoja esimerkiksi Luxemburgilaisten säätiöiden.
Esimerkkejä Suomesta:
  • Luhanka: Kuusi tuulivoimalaa (TVKY)
    • Heti: ulkomainen sijoittaja maksoi ensin Vestas yhtiölle yli 20 miljoonaa euroa tuulivoimaturbiineista
    • Jatkossa: Luhangan omistaja on ilmeisesti luxemburgilainen säätiö ja tähän mennessä ulkomaiselle pankkitilille on maksettu veronmaksajien rahoja 7 507 012,92 euroa (Energiavirasto). Yritystukien virta ulkomaille jatkuu vuoteen 2026 saakka.
  • Honkajoen tuulivoima-alue: alunperin yhdeksän tuulivoimalaitosta
    • Heti: sijoittaja maksoi aluksi yli 20 miljoonaa euroa Nordex yhtiölle
    • Jatkossa: Honkajoen tuulivoimalat ovat vastaanottaneet veronmaksajien yritystukia toistaiseksi 13 505 392,3 euroa (Energiavirasto). Tuulivoimalaitokset on myyty ulkomaiselle sijoittajalle (Arvopaperi).
Vuoden 2017 loppuun mennessä suomalaisten veronmaksajien rahoja on maksettu tuulivoimavalmistajille monta miljardia euroa. Maksamme miljardien velasta kohtuutonta ylitukea vuoden 2030 paikkeille. Tuulivoiman yritystuesta hyötyvät yritykset ovat pääosin suuria miljardiluokan yrityksiä (TVKY).

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Jättiyritykset Suomen tuulivoiman yritystukien edunsaajina

Meiltä on kysytty onko tuulivoima hajautettua sähköntuotantoa josta hyötyvät pienet yritykset?


Vastaus kumpaankin kysymykseen on ei. Suomen useiden miljardien tuulivoiman yritystuet valuvat esimerkiksi tällaisille yrityksille:

  • Allianz: ulkomainen yritys, liikevaihto 100 miljardia euroa. Sijoittajana tuulivoimahankkeissa (esimerkki)
  • Siemens: ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 80 miljardia euroa
    • Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
  • Vestas: ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 10 miljardia 
    • Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
  • Nordex: Ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 3 miljardia
    • Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
  • IKEA: ulkomainen yritys, liikevaihto noin 35 miljardia euroa (Esimerkki)
  • S-ryhmä: merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 11 miljardia euroa (Tuuliwatin omistaja 50%)
  • St1: pääliiketoiminta fossiilisten polttoaineiden myynti, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 4,5 miljardia euroa (Tuuliwatin omistaja 50%)
Suomen tuulivoiman yritystukien hyötyjät ovat jättiläisiä verrattuna moniin perinteisiin suomalaisiin energiayhtiöihin. Esimerkiksi kotimaisen teollisuuden voiman liikevaihto on noin 0,27 miljardia euroa vuodessa.

Tuulivoima ei myöskään ole Suomessa hajauttua sähköntuotantoa vaan teollisia jättiprojekteja (Suurimmat voimalat, Tanskan voimalat).

Tyhmä Suomi maksaa liikaa tuulivoimatukea

Merituulivoima on tunnetusti kalliimpaa kuin maatuulivoima. Saksassa uudet merituulivoimahankkeet eivät tarvitse enää tuotantotukia (Tekniikka ja Talous).


Samaan aikaan tänä vuonna 2017 Suomeen rakennettavat tuulivoimalat saavat hurjan 83,5 €/MWh takuuhinnan. Tämä moninkertaisesti markkinahintaa korkeampi yritystuki jatkuu vuodenvaihteeseen 2030 saakka! Miljardikaupalla tukia on luvattu yli vuosikymmeneksi eteenpäin.

Se on vaan tyhmää maksaa liikaa.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Tuulivoima alitti ennusteet globaalisti 2016

Tuulivoiman rakennusvauhti alitti viime vuonna (2016) tuulivoiman globaalit ennusteet. Viime vuonna piti asentaa ennusteen mukaan yhteensä 64 GW tuulivoimaa (GWEC).


Mutta viime vuonna rakennettiin vain 54 GW tuulivoimaa (GWEC)


Tänä vuonna 2017 pitäisi ennusteen mukaan asentaa 68 GW tuulivoimaa. Näistä ennusteista jäädään kauaksi.

Tulevina vuosina myös yhä enemmän tuulivoimaloita puretaan kun 2000-luvun alun voimalat tulevat tiensä päähän. Yhä pienempi osa asennetusta tuulivoimakapasiteetista on uutta koska osa menee purettujen voimaloiden paikkaamiseen.


torstai 6. huhtikuuta 2017

Tarkastusviraston raportti tuulivoiman syöttötariffista

Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut raportin syöttötariffin valmistelusta (VTV Uutinen, VTV Raportti). Syöttötariffi siirsi kustannukset ja riskit veronmaksajille tuulivoimayhtiöiden kääriessä voitot.


Kiinnostavana yksityiskohtana syöttötariffin kustannuksista leviteltiin erilaisia kustannusarvioita eri suuntiin:
  • Raportissa (VTV Raportti, s. 6)
    • "Lakiesityksessä arvioitiin tukien kokonaissummaksi noin 1,7–2,5 miljardia euroa riippuen sähkön markkinahinnan kehittymisestä." (Mahdollisesti sisältäen muutakin kuin tuulivoimaa)
  • EU:n Komissiolle (SA.31107)
    • "Ilmoitetun toimenpiteen puitteissa myönnettävän takuuhinnan valtiontukiosuuden kokonaisbudjetti (10 vuodeksi) on arviolta 1,363 miljardia euroa (josta tuulivoiman osuus on 1,27 miljardia euroa"
Tuliko annettua eri numerot eri suuntiin?

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kunnallisvaalit 2017 - Kannanotto tuulivoimarakentamisen kohtuullistamiseksi

Tuulivoima on puhututtanut viime vuosina noin kahdessasadassa kunnassa. Yhteensä Suomen kuntiin on valmisteltu tuulivoimalaa noin kolmeen tuhanteen paikkaan.

Tuulivoima-Kansalaisyhdistys Ry on laatinut kannanoton tuulivoimarakentamisen kohtuullistamisesta. Kunnallisvaaleissa ehdolla olevat voivat allekirjoittaa kannanoton ja Tuulivoima-Kansalaisyhdistys jakaa kannanottoa äänestäjille.

Löydät kannanoton täältä.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Norja ja Ruotsi ottivat Tanskan tuulisähköt

Suomessa on hiljattain ehdotettu rakennettavaksi tuulivoimaa niin paljon, ettemme pystyisi sähköä itse käyttämään. Tällainen tilanne on toisinaan jo Tanskassa. Esimerkiksi heikkotasoisissa tuulivoimajulkaisuissa on jälleen juhlittu tuulisten päivien sähköntuotantoa Tanskassa (EcoWatch).

Julkaisussa mainittuna esimerkkipäivänä 22.2.2017 Tanskassa tuuli hyvin ja sähköä riitti reilusti vientiin asti, mutta samaan aikaan sähköä tuotettiin huomattava määrä myös hiiltä ja fossiilisia polttamalla (vihreä käyrä):
Hyvätuulinen päivä 22.2.2017 (Elstatistik)

Kun katsomme saman päivän sähkön vientitilastoa kartasta niin käy ilmi, että Tanska vei sähköä Norjan suuntaan noin 33,154 GWh ja Ruotsiin 13,516 GWh verran eli noin puolet koko päivän tuotannosta:

Tanska dumppasi 22.2.2017 Norjaan 33,2 GWh ja Ruotsiin 13,5 sähköä (Nordpool)

Tuulisena päivänä Tanskan täytyy toivoa että muut ovat valmiita ottamaan ylituotannon vastaan. Tanskan kannalta onneksi Ruotsi ja Norja tuottavat yhteensä kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin Tanska.

Tanska on sähkönkäyttäjänä lilliputti eikä sen pieni tuulivoimalla tuotettu sähkömäärä heiluta pohjoismaiden sähkömarkkinoita.

torstai 9. maaliskuuta 2017

UK päästöt putosivat 6% tuulivoiman romahduksesta huolimatta

Britannia onnistui pudottamaan viime vuonna hiilidioksidipäästöjä lähes kuusi prosenttia (Linkki).

Päästövähennyksestä ei kuulu mitään kiitosta tuulivoimalle vaan päin vastoin: Britanniassa tuulivoima tuotti viime vuonna (2016) vähemmän sähköä kuin edellisenä vuonna (2015) (Linkki).

torstai 2. maaliskuuta 2017

Himasraportti tuulivoimasta: kolme miljardia vuodessa tuulitukeen

Valtioneuvosto on tilannut uuden himasraportin liittyen uusiutuvaan energiaan ja tuulivoimatukiin (Linkki). Aikanaan Jyrki Katainen tilasi Pekka Himaselta raportin 700 000 eurolla. Nyt valtioneuvosto on tilannut tuulivoimaa lobbaavan raportin 140 000 eurolla.

Raportissa ehdotetaan tuulivoimalla tuotetun sähkön määräksi 100 TWh (Sivu 19) vuosittain ja tekstissä vedotaan lobbareiden kustannusarvioon 2025 (Sivu 30):
Tuulivoimalla 100 TWh sähköä vuodessa (Sivu 19)
Tuulisähkön hinta 60 €/MWh vuonna 2025 (Sivu 30)

Sähkön hinnan odotetaan pysyvän pitkään matalalla noin 30 €/MWh tasolla (TVKY). Mikäli tuulivoiman kustannus on noin 60 €/MWh, verorahoista joudutaan tukemaan tuulivoimaa ainakin 30 €/MWh. Tällä hetkellä tuulivoiman taattu hinta on 83,5 €/MWh.

Yhdistettynä 100 TWh eli 100 000 000 MWh vuosituotantoon 30 €/MWh tuki tarkoittaa veronmaksajille kolmen miljardin euron vuosittaista tuulivoimatukea (Laskutoimitus).

Raportin mukaan kolmen miljardin vuosittaisella tuella tuulivoima työllistäisi 960 henkilöä (sivu 19) eli yhden työpaikan hinta olisi 312 000 € vuodessa. Raportin mukaan Suomeen tarvittaisiin 4000 tuulivoimaprojektia lisää (Sivu 17) eli noin 13 kappaletta Suomen jokaiseen kuntaan.



Suomessa fossiilisten osuus EU:n toiseksi matalin

Eurostatin tuoreen tilaston mukaan Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus on EU:n toiseksi matalin (Eurostat). Esimerkiksi tuulivoiman mallimaana pidetyn Saksan tilanne on yli 200 miljardin euron rahankäytöstä huolimatta surkea.

Fossiilisten polttoaineiden osuus EU maittain (Eurostat)

Fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on mennyt EU:ssa täysin pieleen ja riippuvuus tuonnista pahentunut. Vuonna 1990 puolet EU:ssa käytetyistä fossiilisista tuotettiin EU:n alueella, mutta vuonna 2015 neljästä käytetystä polttoainetonnista kolme tuotiin EU:n ulkopuolelta.

Megatuulen megahuuli

Aiemmin oman uskottavuutensa kadottanut (TVKY) tuulivoimalobbari ja verorahoista maksettavien tuulivoimatukien edunsaaja Megatuuli jatkaa sekoiluaan.

Tälläkin kertaa Megatuuli haluaisi verorahoistamme miljardiluokan vuosittaiset tuulivoimatuet samaan aikaan kuin koulutuksesta, lapsilta ja vanhuksilta leikataan (Linkki).

Megatuulen idea on rakentaa Suomeen jättimäisillä tukiaisilla niin paljon tuulivoimaa, että ylijäämä sähkö joudutaan antamaan pilkkahintaan muualle.

Megatuuli haluaisi Suomen Tanskan kanssa samaan liriin. Kun tuulee, Tanska myy tuulisähkön alehintaan Norjan vesialtaisiin. Kun ei tuule, Tanska ostaa sähkön Norjan vesialtaista takaisin. Tuulivoiman tuet maksetaan Tanskassa mutta Norja saa hyödyt. Viime vuosina Tanska onkin rakentanut minikokoisia tuulivoimaloita (TVKY).

Megatuulen ahneudella ei ole rajoja.

tiistai 21. helmikuuta 2017

Tuulivoima ei auta ilmastonmuutoksessa nyt eikä tulevaisuudessa

Uuden tieteellisen tutkimuksen mukaan uusiutuva energia saattaa lopullisesti tyssätä globaalisti ensi vuosikymmenellä tuomatta mitään merkittävää helpotusta hiilidioksidipäästöjen kasvuun (Linkki, Referaatti: Korhonen).

Tuulivoiman etujärjestöt ja lobbarit ovat pitkään väännelleet tilastoja ja saaneet kasvusta mehukkaita uutisia. Euroopassa uusiutuvan energian investointien arvo on jo romahtanut huippuvuosista (TVKY). Mutta kuinka suuri osa sähköstä ja energiakulutuksesta yhteensä on saatu muutettua tuulivoimalle?

Aloitetaan koko maailman primäärienergiankulutuksesta tältä vuosituhannelta aineistona (BP Statistical Review). Kuvassa näkyy koko energiankulutus, sähköntuotanto yhteensä, sekä pitkin nollaa hipova tuulisähkön tuotanto. Vuoteen 2015 mennessä tuulivoima kattaa noin 0,5% maailman energiantarpeesta. Energiantarpeessa on mukana sähkön lisäksi esimerkiksi öljy, kaasu ja hiili. Ikävä huomio on lisäksi se, että maailman energiankulutus on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli 50 kertaisesti sen mitä tuulivoimalla nyt tuotetaan energiaa. Maali on siis paljon kauempana kuin se oli 15 vuotta sitten.


Maailman energiakulutus ja tuulivoiman osuus 
2000 - 2015 (BP Statistical Review)

Verrattaessa sähköntuotannon ja tuulella tuotetun sähkön määrää koko maailmassa tuulivoiman punaisella piirretyn käyrän voi juuri ja juuri havaita irtaantuvan nollasta: tuulivoimalla tuotetaan reilu 3% maailman sähköstä. Asiaa huonontaa se, että sähköntuotanto on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli 10 kertaa enemmän kuin mitä tuulivoimalla nyt yhteensä tuotetaan. Myös sähkön osalta maali on karannut kauemmaksi 15 vuodessa.

Sähköntuotanto ja tuulisähköntuotanto Maailmassa
2000 - 2015 (BP Statistical Review)


Jos katsotaan vain Euroopan ja Euraasian sähköntuotantoa niin tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on noin 6% luokkaa. Ei lisätä tähän kuvaan koko primäärienergian kulutusta, koska se masentaisi tuulivoiman kannattajat lopullisesti.

Sähköntuotanto ja tuulisähköntuotanto Euroopassa
ja Euraasiassa 2000 - 2015 (BP Statistical Review)


Tuulivoimalla ei ole rakentamisbuumista huolimatta saavutettu merkittävää osuutta  sähköntuotannosta koko energiankulutuksesta puhumattakaan.

Tuoreiden tutkimusten mukaan tilanne jää pysyväksi: hiilidioksidipäästöjen hallinnassa tuulivoimalla ei tule olemaan merkittävää roolia.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna

Viime vuonna Tanskaan asennettujen tuulivoimaloiden keskimääräinen pyyhkäisykorkeus (napakorkeus + siiven pituus) oli 40 metriä. Asia käy ilmi Tanskan valtiollisesta tuulivoimarekisteristä (Linkki).

Suomessa rakennetaan ja haetaan rakennuslupia 200 - 250 metriä korkeille voimaloille. Suomessa viime vuonna asenettujen tuulivoimaloiden keskimääräinen korkeus oli noin 200 metriä. Tanskaan ei asennettu viime vuonna yhtäkään yli 200 metriä korkeaa tuulivoimalaa.

Suomessa viime vuonna asennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW. Tanskaan viime vuonna asennettujen voimaloiden keskimääräinen turbiinin teho oli 0,4 MW.

Tanskaan viime vuonna asennetuista voimaloista 8% oli teholtaan yli 3 MW teollisia tuulivoimaloita.

Suomeen rakennetaan maailman korkeimpia ja suurimpia tuulivoimaloita (TVKY).

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Maailman suurimmat tuulivoimalat Suomeen

Tanskaa on käytetty usein vertailukohtana tuulivoiman mallimaasta. Teollisuuslobbarit kertovat, että Tanskassa on tuhansia voimaloita joten Suomeenkin mahtuu. He sopivasti unohtavat kertoa, että Suomeen rakennetaan ja haetaan rakennuslupaa maailman suurimmille tuulivoimaloille.

Tanskan tuulivoimalat on koottu yhteen kansalliseen rekisteriin, joka on saatavilla Excel-taulukkona (Linkki). Rekisteristä näkee, että Tanskan tuulivoimalat ovat Suomeen nähden pikkiriikkisiä.

Tanskassa voimaloita on käytössä yhteensä yli 6000 kappaletta. Voimaloiden keskiteho on alle 1 MW ja keskipyyhkäisykorkeus alle 90 metriä. Tanskan 6131 tuulivoimalasta vain 334 on teholtaan yli 3 MW eli noin 5% voimaloista. Suomessa on jo nyt enemmän suuria voimaloita kuin Tanskassa!

Suomeen haetaan rakennuslupaa 8 MW tuulivoimaloille (Linkki) ja pyyhkäisykorkeus on pitkälle yli 200 metriä (Linkki). Suomessa rakennuslupahakemuksissa napakorkeus on jopa 170 metriä ja roottorin siipi jopa 82 metriä siihen päälle. Yhtään 250 metriä korkeaa tuulivoimalaa ei ole rakennettu minnekään maailman kolkkaan.

Seuraavassa taulukossa Tanskan tällä hetkellä käytössä olevien tuulivoimaloiden tiedot käyttöönottovuosittain. Mukana turbiinien määrä, nimellisteho yhteensä, nimellistehon keskiarvo sekä pyyhkäisykorkeuden keskiarvo:


Vastaavasti Saksassa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 25 982 maatuulivoimalaa joiden yhteenlaskettu nimellisteho oli 41 652 MW (Linkki). Näin ollen Saksan maatuulivoimaloiden keskimääräinen nimellisteho on 1,7 MW. Suomeen ei rakenneta näin pieniä voimaloita.

Esimerkkejä Suomen tuulivoimahankkeista:
Tällaisia projekteja ei kukaan yritä Tanskaan tai Saksaan tarjota.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Lahjontaa ja korruptiota tuulivoima-alalla Suomessa

Yleisradion MOT on julkaissut Suomen hyväveli-verkostoista, lahjonnasta ja korruptiosta ohjelman 13.2.2017 (YLE). Yleisradion keräämien esimerkkien Suomen tuulivoima-ala erottuu huonolla tavalla edukseen. Mukana on useita todistettuja lahjontatapauksia ja hyvin sekavia luottamusaseman käytön tilanteita

Ilmatar tarjosi Alajärvellä 300 000 euron lahjukset (YLE)



lauantai 11. helmikuuta 2017

Tuulivoima-ala kääntyi laskuun globaalisti 2016

Tuulivoima-ala kääntyi viime vuonna laskuun globaalisti (GWEC). Vuonna 2016 asennettiin vähemmän tuulivoimakapasiteettia kuin vuonna 2015.


perjantai 10. helmikuuta 2017

Tuulivoimatukia 800 miljoonaa ulkomaille 2016

Suomen tuulivoiman yritystuet houkuttivat viime vuonna miljardin investoinnit tuulivoimahankkeisiin Suomessa (Energiauutiset).

Äkkiseltään uutinen kuulostaa hyvältä, mutta valitettavasti kotimaisuusaste on noin 20% (TVKY). Viime vuonna Suomesta maksettiin noin 800 miljoonaa euroa ulkomaisille turbiinivalmistajille. Summa on huomattavan suuri koko Suomen kauppatasetta ajatellen:

Suomen vienti ja tuonti (Findikaattori)

Suomen kauppatase laahasi pakkasella lähes koko vuoden. Tuonnissa tuulivoimaloiden osuus oli noin 67 miljoonaa euroa joka kuukaudessa:
Suomen tuulivoimaloiden tuonti ja kauppatase (Findikaattori)

Suomen valtio on luvannut maksaa viime vuonna sijoitetut rahat voittojen kera takaisin seuraavan 12 vuoden aikana. Nyt tuulivoimaan sijoitettu miljardi onkin pääosin valtion velkaa, joka ei kuitenkaan näy suorana valtion velkana.

Kiinan tuulivoimamarkkina romahti 2016

Kiinan tuulivoimamarkkina romahti viime vuonna peräti 23% (Bloomberg). Yli vuosi sitten ennakoimme, että näin tapahtuu (TVKY).

torstai 9. helmikuuta 2017

Uusiutuva energia ei ole ollut kasvuala seitsemään vuoteen

Bloomberg on julkaissut tilastoja uusiutuvan energian investoinneista. Helppokäyttöisestä grafiikasta selviää esimerkiksi se, että uusiutuva energia ei ole ollut kasvuala seitsemään vuoteen (Bloomberg). Alan investoinnit ovat samalla tasolla kuin vuonna 2010.


maanantai 6. helmikuuta 2017

Onnettomuustutkintakeskus vaatii turvallisempia tuulivoimaloita

Suomessa viranomaiset alkavat heräillä jopa 250 metriä korkeiden tuulivoimaloiden turvallisuusongelmiin. Onnettomuustutkintakeskus vaatiikin turvallisempia tuulivoimaloita (Linkki).

Suomessa on huomioitu esimerkiksi Viron tuulivoimalan tulipalo, jonka yhteydessä palavaa romua lensi satojen metrien päähän ja maastoa syttyi palamaan.

Aiheesta uutisoi myös Yleisradio (Yle) ja Aamulehti (Aamulehti).


Onnettomuuksia on sattunut hiljattain kaikissa tuulivoimaa käyttävissä maissa. Esimerkkeinä (USA), (Ruotsi), (Tanska), (Suomi, Pyhäjoki), (Suomi, Hamina).

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Tuuli- ja aurinkoenergian työllistävyys yhdysvalloissa

Sosiaalisessa mediassa on jaettu juttua, jonka mukaan aurinkoenergia työllistää enemmän kuin fossiiliset polttoaineet (Forbes). Väite pohjautuu pelkän sähköntuotannon osaan (DoE).

Suurempi ongelma aurinkoenergia-alan työpaikoissa on se, että niistä pääosa on myynnissä, projektien asennuksissa ja hankekehityksessä kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Tällaiset työpaikat katoavat kun lisärakentaminen pysähtyy - kuten kävi Briteissä (Guardian).

Kuva: Aurinkoenergia-alan työllisyyden muutokset USA:ssa (DoE, s. 37)

Lisäksi suurin osa aurinkoenergia-alan työpaikoista liittyy pieniin hajautettuihin asennuksiin, vaikka nämä tuottavat selvästi pienemmän osan sähköenergiasta kuin suuremmat aurinkoenergiahankkeet (DoE, s. 37). Hajautettu energiatuotanto on siis tehoton ja asennukset vaativat paljon työtä.
Kuva: Aurinkoenergia-alan työpaikkojen jakauma (DoE, s. 38)

Tuulivoima-alan työpaikoista suurin osa tällä hetkellä rakennushankkeissa (37,2%) ja tuulivoimaloiden valmistuksessa (29%). Suomessa ei ole yhtään turbiinivalmistajaa ja siitä syystä Suomeen ostettavien turbiinien kotimaisuusaste on lähellä nollaa.

Kuva: Tuulivoima-alan työpaikkojen jakauma (DoE, s. 39)

Tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan työpaikat ovat pääosin kaivoon kannettua vettä. Kun tuet loppuvat, suurin osa näistä työpaikoista katoaa nopeasti (Guardian).

perjantai 27. tammikuuta 2017

Tuulivoima-ala työllistää kuusi uutta henkilöä

Uusissa tuulivoimaloissa ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa on tanskalainen turbiinivalmistaja Vestas. On pitkään kiistelty työllistääkö tuulivoima-ala Suomessa juuri ketään. Esimerkiksi alan suurin voimaloita omistava yritys, Tuuliwatti Oy, ei tilinpäätöksensä mukaan työllistä Suomessa itse yhtäkään henkilöä.

Vestas palkkaa nyt kuusi henkilöä tuulivoimaloiden ylläpitotehtäviin:
Kuva (Vestas)

Viime vuonna tuulivoima-ala sai Suomessa tukea 136 miljoonaa € (TVKY) ja edellisenä vuonna 2015 tuotetut tuulisähköt maksoivat veronmaksajille 143 miljoonaa € (TVKY). Nyt tänä vuonna 2017 tuotetut tuulisähköt maksavat veronmaksajille arvioiden mukaan 200 - 300 miljoonaa euroa (TVKY).

On upeaa, että miljoonille on nyt saatu vastineeksi kuusi työpaikkaa. Esimerkiksi Luhankaan palkataan nyt mahdollisesti ensimmäinen ja ainoa henkilö tuulivoimahommiin. Luhangan tuulivoima-alue sai vuonna 2015 tuotetuista tuulisähköistä veronmaksajien tukea 4,5 miljoonaa € (TVKY).

Ruotsin tuulivoimarakentaminen hyytymässä

Ruotsin tuulivoiman tilasta on kirjoitettu hiljattain paljon (Savon Sanomat). Ruotsissa vuonna 2006-2012 rakennetut tuulivoima-alueet tekevät tällä hetkellä tappiota noin 17 €/MWh (SVD).

Kerroimme Ruotsin pudonneesta tuulivoiman tuotantomääristä aiemmin (TVKY) ja kerroimme myös että Ruotsin tuulivoiman tukijärjestelmä on kriisissä (TVKY). Energia-asioissa ja etenkin tuulivoimassa lobbarit kikkailevat numeroilla ja saavat yllättävän usein toimittajat kirjoittamaan harhaanjohtavia juttuja.
Ruotsin tilanne on pahempi kuin Savon sanomien jutusta saattaa saada käsityksen. Itse tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi tosiaan Ruotsissa eli vuonna 2016 tuulivoimalla tuotettiin vähemmän sähköä kuin vuonna 2015.

Tuotettua energiaa surkeammalta näyttää tuulivoimarakentamisen kehitys Ruotsissa. Rakentamisessa viitataan nimellistehoon (MW) kun tuotetussa energiassa energiayksikköön (MWh). Uuden tuulivoiman rakentaminen putoamassa Ruotsissa lähes nollaan tänä vuonna (WWEA), (Vindstat), (Windpower), (Svensk Vindenergi).

Kuva: Ruotsin tuulivoimarakentaminen 2016 (Svensk Vindenergi)

Kuva: Tuulivoimarakentaminen eri maissa 2016/H1  (WWEA)

Savon sanomien juttuun on lipsahtanut vanhaa tietoa myös Tanskan tilanteesta:
  • "Ruotsin tuulisähkötuotanto ohitti jopa Tanskan tuotantomäärän, mutta Tanskan aikeet rakentaa neljä valtavaa merituulivoimala-aluetta vie Tanskan johtoon. Käytännössä kaikki Ruotsin tuottama tuulisähkö menee vientiin. (Savon Sanomat)
Tanska on ahkerasti perunut mainittuja merituulivoimahankkeitaan (HS). Valitettavasti myös Helsingin Sanomien jutussa on asiavirhe:
  • "Tanskassa tuulivoiman osuus energiantuotannosta on yli 40 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa osuus 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä." (HS)
Tanskassa tuulivoiman osuus energiatuotannosta ei ole yli 40 prosenttia vaan oikea lukema on noin 18% (LaskutoimitusBP Statistical Review). Mainittu 40 prosenttia viittaa Tanskassa energiatuotannon pelkkään sähkön osuuteen.


    maanantai 23. tammikuuta 2017

    Ruotsin ja Norjan tuulivoiman tukijärjestelmä kriisissä

    Ruotsin ja Norjan tuulivoiman tukijärjestelmä on ajautumassa kriisiin. Elcertificat järjestelmässä maksetaan sähkön markkinahinnan päälle eräänlaista tukea, jonka taso määräytyy markkinoilla. Nyt tämä lisähinta on pudonnut noin 7 €/MWh tasolle (SKM):

    Kuva: sertifikaatin hinta vajonnut noin 7 €/MWh tasolle

    Nykyinen hinta on niin matala, että useat tuulivoimayhtiöt joutuvat yhä suurempiin ongelmiin (SVD), (ATL), (SVD). Odotettavissa on Ruotsissa painetta muuttaa tukijärjestelmää tuulivoimayrityksille avokätisemmäksi.